Koekäyttö           Neuvontapalvelu            Lisätietoja            UKK

Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö käynnistyy syksyllä

Ympäristöministeriön valmistelema rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä siirtyy koekäyttöön elokuussa 2019. Ympäristöministeriö tulee myöntämään koekäyttöön osallistuville hankkeille avustusta, jolla voidaan kattaa osa vähähiilisyyden arvioinnista aiheutuvista aloituskuluista.

Alla olevalla lomakkeella voit ilmaista halukkuutesi osallistua koekäyttöön. Tarkemmat tiedot koekäytön yksityiskohdista julkaistaan elokuussa 2019.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö käynnistyy perjantaina 30.8.2019 klo 9 ympäristöministeriössä järjestettävällä seminaarilla. Tilaisuus on täynnä, mutta voit ilmoittautua jonotuslistalle alla olevan linkin kautta. Tilaisuutta on myös mahdollista seurata live lähetyksen kautta ja videotallenteena jälkikäteen.

Neuvontapalvelu vastaa vähähiilisen rakentamisen kysymyksiin

Vähähiilistä rakentamista tukemaan perustetaan neuvontapalvelu, joka auttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on sekä julkisten että yksityisten rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden käytettävissä.

Neuvontapalvelun toteutuksesta vastaa Green Building Council Finland ja siihen liittyvää tietoa ja ohjeita tullaan julkaisemaan tällä sivustolla syksyn 2019 aikana.

Lisätietoja neuvontapalvelusta: Lauri Tähtinen, 040 486 5400, elinkaarilaskenta@figbc.fi

Lisää aiheesta

Ympäristöministeriö
Muut resurssit

Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivustolle tullaan keräämään vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Jos etsimääsi kysymykseen ei löydy alta vastausta niin lähetä se sähköpostilla osoitteeseen: elinkaarilaskenta@figbc.fi

Yleistä vähähiilisestä rakentamisesta

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kiireellisiä päästövähennystoimia. Tähän velvoittavat myös Parisiin ilmastosopimus ja EU:n päästövähennystavoitteet. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten päästöjen vähentämisessä tulee tarkastella rakennusten energiankäytön ohella rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä, eli valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purkamisen muodostamaa kokonaisuutta.

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

Uudet säädökset tehdään huolellisesti yhteen sovittaen olemassa olevien määräysten kanssa. Lähtökohtana on, että uusi sääntely tarjoaisi monipuolisemman keinovalikoiman hiilijalanjäljeltään pienen rakennuksen toteutukseen. Vähähiilisyyttä koskeviin rakennusmääräyksiin siirrytään 2020-luvulla.

Ei suosita. Rakennusmateriaalien valmistus, kuljetus ja kierrätys muodostavat osan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Vähähiilisyyteen voidaan päästä monta eri reittiä pitkin. Joissain kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan luotettavuuden varmistamiseksi laskennan tulee pohjautua yleisesti hyväksyttyyn eurooppalaiseen standardisointiin.

Vähähiilisyys koskee kaikkia rakennuksia, mutta säädösohjausta on kaavailtu ensi vaiheessa uudisrakentamiseen, koska rakennuksen elinkaaren alussa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennustyön synnyttämä ”hiilipiikki”. Tämän vuoksi olemassa olevan rakennuksen tai rakennusosan turhaa purkamista ja korvaamista uudella tulisi vähähiilisyydenkin näkökulmasta välttää. Historiallisissa rakennuksissa tulisi siis ennen kaikkea pyrkiä käytön aikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä.

Kriteerit on asetettu tiukemmiksi kuin mihin EU-lainsäädäntö tällä hetkellä velvoittaa, joten sijoitumme kunnianhimoisten maiden joukkoon. Suomi ei ole kuitenkaan tällä tiellä yksin. Euroopan maista muun muassa Ranska, Hollanti ja Belgia ovat jo laajentaneet omaa rakentamisen ohjausjärjestelmäänsä huomioimaan myös rakennusmateriaalien päästöt. Esimerkiksi Ranskassa on käynnistynyt keväällä 2017 velvoittavan lainsäädännön voimaantuloa edeltävä pilotointivaihe, jossa uudishankkeiden on huomioitava energiatehokkuuden lisäksi muutkin elinkaaren ympäristövaikutukset. Ranskassa tavoitteena on siirtyä velvoittavaan, raja-arvoihin perustuvaan sääntelyyn vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa selvitetään parhaillaan ohjauskeinoja vähähiiliseen rakentamiseen liittyen.

Vähähiilisen rakentamisen arviontimenetelmä

Tämä osio täydentyy myöhemmin.

Bitnami