Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu
-- Arviointimenetelmä --
Huom: arviointityökalua ei ole päivitetty vastaamaan ilmastoselvityksen 2021 asetusluonnosta
Arviointimenetelmän jatkokehityksen aikataulu
- 8/2019 - Vähähiilisyyden arviointimenetelmän 1. versio
- 9/2019 - Pilotoinnin avustushaku ja pilotointi alkaa
- 6/2020 - Pilotointivaihe 1 päättyi
- 2021 - Päästötietokanta julkaistiin
- 2021 - Vähähiilisyyden säädökset lausuntokierrokselle
- 2025 - Asetukset voimassa
Neuvontapalvelu vastaa vähähiilisen rakentamisen kysymyksiin
Vähähiilistä rakentamista tukee neuvontapalvelu, joka auttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on sekä julkisten että yksityisten rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden käytettävissä.
Neuvontapalvelun toteutuksesta vastaa Green Building Council Finland ja siihen liittyvää tietoa ja ohjeita tullaan julkaisemaan tällä sivustolla syksyn 2019 aikana.

Neuvontakanavat
Sähköposti
Vastaamme sähköpostilla lähetettyihin kysymyksiin
Webinaarit
Esittely- ja neuvontatilaisuus, jossa käydään läpi vastauksia ’tuoreisiin’ kysymyksiin, annetaan tietoiskuja ja tarjotaan mahdollisuus keskusteluun
Seuraavasta webinaarista tiedotetaan erikseen
Usein kysytyt kysymykset
Neuvonnassa annettu vastaukset kootaan aihepiireittäin tälle verkkosivulle
Lisää aiheesta
Ympäristöministeriön tiedotteita
Vähähiilisen rakentamisen vuosiwebinaari 20.4.2021
Seminaarin esitysmateriaalit löydät täältä
- Ministeri Krista Mikkosen tervehdys
- Life cycle assessment and building information models
Professor Alexander Hollberg, University of Chalmers - Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kokonaiskuvaus – Tuija Pakkanen (YM)
- Tietomallintaminen ja talotekniikan vähähiilisyys – Niina Laasonen (Sweco)
- Vähähiilisyyden säädöskokonaisuus – Matti Kuittinen ja Mikko Koskela (YM)
- Päästötietokanta CO2data.fi ja sen tuleva kehitys – Janne Pesu (SYKE)
- Selvitys rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvosta – Panu Pasanen (Bionova)
- #BuildingLife – Miisa Tähkänen (FIGBC)
- Purkuko -hankkeen tulokset – Satu Huuhka (TUNI)
- Mikä on rakennuksen hiilikädenjälki? – Tarja Häkkinen (SYKE)
- Eurooppalainen ja Pohjoismainen kehitys – Matti Kuittinen (YM)
- EU:n rakennustuoteasetuksen päivitys – Ari Ilomäki (YM
- Paneelikeskustelu (Mikko Nousiainen) Miltä näyttää vähähiilisen rakentamisen tulevaisuus?
- Miten rakennamme 2030-luvulla? Charlotte Nyholm (VAPAA-kollektiivi)
Vähähiilisyyden arviointimenetelmän pilotoinnin tulosseminaari 8.6.2020
Pilotoinnin raportointi ja tulokset webinaari 16.4.2020
- Pilottien raportointi – Matti Kuittinen, Ympäristöministeriö
- Kokemuksia pilottihankkeista
- As Oy Firmus, Niko Sirola, Arkkitehtitoimisto K2S Oy
- Hotel Grand Hansa ja Lyyra, Antti Ruuska, Ylva
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 9.3.2020
- Keynote: Climate targets for the building sector
- Keynote: How to store carbon into the built environment?
- Vähähiilisen rakentamisen säädöskehityksen tilanne
- Tietokanta tulee!
- Pohjoismainen yhteistyö ja Level(s)
- Tiekarttatyön lähtökohtia
- Nykytilannekartoitus ja työn jatko
- Raklin tiekarttatyön esittely
- RIL:n ja GBC:n kokemuksia ja askelmerkkejä vähähiilisyyteen
- How to say Zero in Swedish and use it in Finnish
- Ylvan tavoitteena hiilineutraalisuus
- Vähähiilisyys Tuusulan Asuntomessuilla
Pilotoinnin työpaja 6.2.2020 - esitysmateriaalit
- Pilotointi työpaja 6.2.2020 – GBC – Lauri Tähtinen, GBC
- Pilotointi työpaja 2020-02-06 – Matti Kuittinen – Matti Kuittinen, Ympäristöministeriö
- One Click LCA_Tytti Bruce-Hyrkäs_Hiilijalanjäljen laskenta käytännössä_5.2.2020 – Tytti Bruce-Hyrkäs, Bionova
Vähähiilisen rakentamisen seminaari 30.8.2019
Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö käynnistyi perjantaina 30.8.2019 ympäristöministeriössä järjestetyllä seminaarilla.
Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmä pilotointia varten
Vähähiilisen rakentamisen oppaat
Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaus (päättynyt 2020)
Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiili-jalanjäljen arviointimenetelmän testaus alkoi syksyllä 2019 ja kesti kesään 2020 asti.
Laskentamenetelmän testaukseen oli ilmoittautunut yli 40 eri tyyppistä hanketta.
Asuntomessut Tuusulassa 2020 / Messukohteiden CO2 , elinkaarilaskenta | Osuuskunta Suomen Asuntomessut | Tuusula | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Lappeenrannan oikeustalo | Senaatti-kiinteistöt | Lappeenranta | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Porvoon virastotalo, yhteistilahanke | Senaatti-kiinteistöt | Porvoo | Korjausrakentaminen | asuinrakennus |
Heka Kalasatama Kaljaasi Fortunankatu | Helsingin kaupungin asuntotuotanto | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Heka Maunula Koivikkotie 5 | Helsingin kaupungin asuntotuotanto | Korjausrakentaminen | asuinrakennus | |
Kaupin Kotipesä | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Tampere | uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Asunto-osakeyhtiö Helsingin Frakki | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Talo Illyria | Saint-Gobain Finland Oy | Tuusula | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Lauttasaarenmäki kortteli | YIT Suomi Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Asunto Oy Oulun Kaukonraitti | YIT Suomi Oy | Oulu | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Asunto Oy Helsingin Masto | YIT Suomi Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
TA-Asumisoikeus Oy / Supernovankatu 7 | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Nokia | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
As Oy Turun Löytöretkeilijä | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Turku | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
As Oy Järvenpään Välskärinhovi | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Järvenpää | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
As Oy Espoon Raide | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Espoo | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Ecohelmi ja Tunturikoivu | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Uudisrakentaminen | asuinrakennus | |
Siilitie | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Puumanni A ja B | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Jyväskylä | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Pirttivuorenkuja | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Turku | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Kerrostalo Myllypuro | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Vuoreksen nollaenergiakortteli | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Tampere | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
WHEMBY (wood housing energizing my backyard) konseptin pilotointi | FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
HOAS Tuuliniitty | A-Insinöörit Suunnittelu Oy | Espoo | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Masalan Tinanpuisto | Arkkitehdit a-live | Kirkkonummi | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
As Oy Firmus | Arkkitehtitoimisto k2s Oy | Joensuu | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Haapaperhosentie 8 | Auoa Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
As Oy Helsingin Aida | Bonava Suomi Oy | Helsinki | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Kastelli kuori 95 | Rakennustuoteteollisuus RTT ry | Espoo | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
As Oy Porin Karhunpesä | Satakunnan ammattikorkeakoulu | Pori | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Asuntomessut Lohjalla 2021 / Talo Pyörre | Yksityinen | Lohja | Uudisrakentaminen | asuinrakennus |
Raja-Joosepin tulli- ja raja-asema | Senaatti-kiinteistöt | Inari | Uudisrakentaminen |
Sofiankadun päiväkoti | Turun kaupunki/Tilapalvelukeskus/6Aika Energiaviisaat kaupungit (EKAT) –hankkeen | Turku | Uudisrakentaminen |
Päiväkoti Ailakinkatu | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Jyväskylä | Uudisrakentaminen |
Gymnasiet i Petalax | AB Yrkeshögskolan Novia | Petolahti | Uudisrakentaminen |
Muhos, kirkonkylän moduulikoulu | Elementit-E OY | Muhos | Uudisrakentaminen |
Varkaus Osmajoentie 75, A-rakennus | Savon koulutuskuntayhtymä | Kuopio | Uudisrakentaminen |
Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampus | Siuntio | Siuntio | Uudisrakentaminen |
Ollikkalan päiväkoti | Teijo-Talot Oy | Salo | Uudisrakentaminen |
Pudasjärven Hyvän Olon Keskus | YIT Suomi Oyj | Pudasjärvi | Uudisrakentaminen |
Tirro 2.0 – Hiilineutraali luontomatkailumalli | Pasmajärven Yhteismetsä | Kolari | Uudisrakentaminen | Majoitusrakennus |
Puuilo Seinäjoki | Insinööritoimisto Vesitaito Oy | Seinäjoki | Uudisrakentaminen | Myymälä |
K3 West | YIT Suomi Oy | Vantaa | Uudisrakentaminen | Toimisto |
Jäähallin peruskorjaus | Rajupusu Monitoimihalli Oy | Rantasalmi | Korjausrakentaminen | Urheiluhalli |
Paavolan kampus: Kirkkokatu 16 uudisrakennus | Lahden tilakeskus | Lahti | Uudisrakentaminen | Julkinen palvelurakennus |
Hotel Grand Hansa | Helsingin yliopiston ylioppilaskunta | Helsinki | Korjausrakentaminen | Hotelli |
Usein kysytyt kysymykset
Tälle sivustolle tullaan keräämään vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Jos etsimääsi kysymykseen ei löydy alta vastausta niin lähetä se sähköpostilla osoitteeseen: elinkaarilaskenta@figbc.fi
Arviontimenetelmän käyttö
Viimeisimmät työkalut ja laskentaohjeet löytyvät aina tältä sivustolta. Testaukseen tarkoitetut versiot julkaistaan 30.8.2019.
Arviointimenetelmää on lausuntokierroksen jälkeen muutettu niin, että siinä ei enää tarkastella päästöjen määrää per neliömetri, vaan ne jaetaan myös käyttöikävuosilla. Mitä pidempikestoinen rakennus toteutetaan, sitä pidemmälle ajanjaksolle päästöt jyvitetään. Kun suunniteltu käyttöikä ohjaa suunnittelua hankkeen alusta asti, voidaan se huomioida myös vähähiilisyyden arvioinnissa. Rakennusten käyttäjien määrän vaikutusta elinkaaren hiilijalanjälkeen ei suunnitteluvaiheessa voida huomioida.
Arviointimenetelmä soveltuu luvanvaraisiin korjaus- ja uudishankkeisiin. Suunnitelmissa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tuoda korjausrakentamiseen omaa säädösohjausta, vaan ohjaus kohdistuu ensi vaiheessa uudisrakennuskantaan. Korjaamisen säädösohjausta tullaan tarkastelemaan lähivuosina tarkemmin.
Rakennukselle ei lasketa päästöjä takautuvasti. Nykyisestä toimenpiteestä eteenpäin aiheutuvia päästöjä lasketaan. Korjaushankkeissa lasketaan materiaalit ja niiden vaikutus energiatehokkuuteen korjaustoimenpiteestä eteenpäin.
Rakennusta palvelevat tilat, vaikka ne eivät sijaitsisi rakennuksen tontilla, kuuluvat mukaan laskentaan siltä osin, kun ne palvelevat arvioitavaa rakennusta.
Ekosysteemipalvelun hiilinielupotentiaali vaikuttaa päästöihin. Laskennan metodiikkaa ei kuitenkaan ole vielä standardisoitu ja itse laskenta on hyvin työlästä. Se soveltuu paremmin tutkimushankkeisiin kuin virtaviivaistettuihin rakennushankkeisiin. Tulevaisuudessa ekosysteemi voidaan toivottavasti sisällyttää arviointiin.
Vähähiilisyyden arvioinnissa lasketaan ostoenergiankulutus identtisesti energiatehokkuusasetuksen 1010/2017 mukaan. Eli kuluttajalaitteet kuuluvat mukaan, aivan kuten asetus sanoo. Aasetuksen 14 § mukaisia erittelemättömiä teknisiä järjestelmiä, joihin voi sisältyä erilaisia ei-kuluttajakäyttöön tarkoitettuja laitteita ei lasketa mukaan ostoenergiankulutusta arvioidessa.
Energian päästöt laskevat vuosikymmenittäin. Taulukossa esitettyjä päästökertoimia käytetään niin, että esim. 2030-luvulla käytetään kaikkina vuosina samaa päästökerrointa, 2040-luvulla kaikkina vuosina samaa kerrointa jne.
Hiilikädenjälki
Hiilikädenjälkeä voi käyttää mm. ohjaamaan suunnittelua tai vihreän rahoituksen ja julkisten hankintojen kriteerinä. Hiilikädenjälki ei keskity rakennuksen aiheuttamiin ongelmiin vaan tarkastelee, voisiko hankkeissa tehdä jotain hyvää. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on tärkeää, ettei rajoiteta mielikuvia siihen, miten olla vähemmän pahoja, vaan mietittäisiin myös, miten olla enemmän hyviä.
Ministeriöstä ei ole suunnitteilla säädösohjausta tai raja-arvoja hiilikädenjäljelle.
Hiilikädenjäljessä oleva varasto on tekninen lisätieto, joka voidaan ilmoittaa (pitkäjalkainen hiilivarasto). Systeemitasolla ajatellen, kestävästi kasvatettu metsä on elinkaaren aikana kasvanut mahdollisesti seuraavaan korjuukypsyyteen eli ilmakehästä on otettu lisää hiiltä. Hiilikädenjälkeä ei koskaan vähennetä hiilijalanjäljestä vaikka hiilivarasto olisi kuinka suuri, vaan asiat pidetään erillään.
Kestävästi hoidetusta metsästä otetusta puumateriaalista tehdylle tuotteelle voidaan laskea hiilivarasto valmistusvaiheessa. Hiilivarasto voidaan esittää teknisenä lisätietona hiilikädenjälkenä. Tämä pätee vain silloin, kun puutuote on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä, kuten suomalainen puu yleensä on.
Laskentatyökalu
Laskentatyökalu on ilmainen tapa testata laskentamenetelmää ilman kaupallisten laskentaohjelmien lisenssiä. Pilotoinnissa ei ole tarkoitus testata Excel-työkalua vaan laskentamenetelmää, ja se on mahdollista tehdä millä tahansa soveltuvalla laskurilla tai työkalulla. Työkalu ei ole pakollinen vaatimus päästöohjaukseen tai piloitointiin.
Laskentatyökalussa (Excel) olevaa tietokantaa ei enää kehitetä, vaan nykyistä versiota voi käyttää laskentamenetelmän testaukseen. Kansallisen päästötietokannan kehitystyö alkaa syksyllä 2019 ja testiversio on tarkoitus julkistaa vuoden 2020 aikana.
Yleistä vähähiilisestä rakentamisesta
Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kiireellisiä päästövähennystoimia. Tähän velvoittavat myös Parisiin ilmastosopimus ja EU:n päästövähennystavoitteet. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten päästöjen vähentämisessä tulee tarkastella rakennusten energiankäytön ohella rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä, eli valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purkamisen muodostamaa kokonaisuutta.
Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.
Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.
Ei suosita. Rakennusmateriaalien valmistus, kuljetus ja kierrätys muodostavat osan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Vähähiilisyyteen voidaan päästä monta eri reittiä pitkin. Joissain kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan luotettavuuden varmistamiseksi laskennan tulee pohjautua yleisesti hyväksyttyyn eurooppalaiseen standardisointiin.
Vähähiilisyys koskee kaikkia rakennuksia, mutta säädösohjausta on kaavailtu ensi vaiheessa uudisrakentamiseen, koska rakennuksen elinkaaren alussa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennustyön synnyttämä ”hiilipiikki”. Tämän vuoksi olemassa olevan rakennuksen tai rakennusosan turhaa purkamista ja korvaamista uudella tulisi vähähiilisyydenkin näkökulmasta välttää. Historiallisissa rakennuksissa tulisi siis ennen kaikkea pyrkiä käytön aikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä.
Kriteerit on asetettu tiukemmiksi kuin mihin EU-lainsäädäntö tällä hetkellä velvoittaa, joten sijoitumme kunnianhimoisten maiden joukkoon. Suomi ei ole kuitenkaan tällä tiellä yksin. Euroopan maista muun muassa Ranska, Hollanti ja Belgia ovat jo laajentaneet omaa rakentamisen ohjausjärjestelmäänsä huomioimaan myös rakennusmateriaalien päästöt. Esimerkiksi Ranskassa on käynnistynyt keväällä 2017 velvoittavan lainsäädännön voimaantuloa edeltävä pilotointivaihe, jossa uudishankkeiden on huomioitava energiatehokkuuden lisäksi muutkin elinkaaren ympäristövaikutukset. Ranskassa tavoitteena on siirtyä velvoittavaan, raja-arvoihin perustuvaan sääntelyyn vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa selvitetään parhaillaan ohjauskeinoja vähähiiliseen rakentamiseen liittyen.
Päästövähennyksistä on käyty keskustelua Väylän ja Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Toiveena on, että myös infrarakentamisen päästöjen arvioimiseen olisi kansallinen menetelmä, joka olisi yhteneväinen Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän kanssa. Vaikutusarvioinneissa ei ole otettu huomioon mahdollisia infrarakentamisen päästövähennyksiä. Rakentamista ohjataan kokonaisuudessaan vähähiiliseen suuntaan, mukana on uudis- , korjaus- ja infrarakentaminen. Tarkempi aikataulu kullekin toimenpiteelle ei ole vielä selvillä.
Suunnittelu- ja konsulttialan tietämys- ja osaamistasosta sekä oppimistarpeista on teetetty selvitys. Selvityksen mukaan kiinnostusta aiheeseen on, mutta oppimistarve on myös todella suuri. Parhaillaan selvitetään toimia, joita ympäristöministeriö voi tehdä ja mukaan haastetaan myös koulutusta tarjoavat tahot (amk ja yliopistotaso). Keskstelu on avattu opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa talvella 2018. Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu on ensimmäinen askel tällä tiellä.
Ei kytkeydy, kyse kahdesta eri asiasta. Vapaaehtoiset, markkinoilla olevat ympäristösertifioinnit ovat markkinalähtöisiä, ja eikä ympäristöministeriöllä ole roolia niiden kehityksessä. Toivottavasti kaupalliset sertifikaatit kuitenkin tunnustavat laskentamenetelmän tulevaisuudessa.