Koekäyttö           Neuvontapalvelu            Lisätietoja            UKK

Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaus

Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiili-jalanjäljen arviointimenetelmän testaus alkaa syksyllä 2019 ja kestää kesään 2020 asti.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö on kaikille avoin! Ympäristöministeriö tekee korkeintaan 15:n eri hankkeen kanssa hankintasopimuksen, joilla korvataan enintään 3000€ laskennan aloituskustannuksista raportointia vastaan.

Hae mukaan testaukseen 30.9.2019 mennessä alla olevien ohjeiden mukaisesti.

Neuvontapalvelu vastaa vähähiilisen rakentamisen kysymyksiin

Vähähiilistä rakentamista tukee neuvontapalvelu, joka auttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on sekä julkisten että yksityisten rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden käytettävissä.

Neuvontapalvelun toteutuksesta vastaa Green Building Council Finland ja siihen liittyvää tietoa ja ohjeita tullaan julkaisemaan tällä sivustolla syksyn 2019 aikana.

Ajankohtaiset tapahtumat

Neuvontakanavat

Sähköposti

Vastaamme sähköpostilla lähetettyihin kysymyksiin

elinkaarilaskenta@figbc.fi

Puhelinaika

Mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja keskustella arviontimenetelmään liittyvistä asioista

Viikoittain, alkaen  ti 10.9 klo 14-15

Puh: 040 628 8200

Webinaarit

Esittely- ja neuvontatilaisuus, jossa käydään läpi vastauksia ’tuoreisiin’ kysymyksiin, annetaan tietoiskuja ja tarjotaan mahdollisuus keskusteluun

2 viikon välein, alkaen pe 6.9 klo 12-13

Usein kysytyt kysymykset

Neuvonnassa annettut vastaukset kootaan aihepiireittäin tälle verkkosivulle

 

Lisää aiheesta

Ympäristöministeriö

Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmä 30.8.2019

Vähähiilisen rakentamisen oppaat

Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivustolle tullaan keräämään vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Jos etsimääsi kysymykseen ei löydy alta vastausta niin lähetä se sähköpostilla osoitteeseen: elinkaarilaskenta@figbc.fi

Arviointimenetelmän testaus

Arviointimenetelmän testaus on kaikille avoin. Päivitetty menetelmäkuvaus ja työkalut julkaistiin seminaarissa 30.8.2019. Toivomme testaukseen erilaisia rakennushankkeita. Uudis- ja korjaushankkeet ovat tervetulleita, samoin erikokoiset rakennukset. Rakennusten suunnittelun tulisi kuitenkin olla sellaisessa vaiheessa, että rakennukseen käytettävät materiaalit ovat pääpiirteissään selvillä

Erikseen valittaville hankkeille myönnetään avustusta arvioinnin tekemiseen. Avustukset myönnetään kirjallisten hakemusten perusteella. Hakemuslomake julkaistaan tällä sivustolla syyskuun 2019 aikana.

Erikseen valittaville hankkeille myönnetään avustusta arvioinnin tekemiseen. Avustukset myönnetään kirjallisten hakemusten perusteella. Hakemuslomake julkaistaan tällä sivustolla syyskuun 2019 aikana.

Arviontimenetelmän käyttö

Viimeisimmät työkalut ja laskentaohjeet löytyvät aina tältä sivustolta. Testaukseen tarkoitetut versiot julkaistaan 30.8.2019.

Arviointimenetelmää on lausuntokierroksen jälkeen muutettu niin, että siinä ei enää tarkastella päästöjen määrää per neliömetri, vaan ne jaetaan myös käyttöikävuosilla. Mitä pidempikestoinen rakennus toteutetaan, sitä pidemmälle ajanjaksolle päästöt jyvitetään. Kun suunniteltu käyttöikä ohjaa suunnittelua hankkeen alusta asti, voidaan se huomioida myös vähähiilisyyden arvioinnissa. Rakennusten käyttäjien määrän vaikutusta elinkaaren hiilijalanjälkeen ei suunnitteluvaiheessa voida huomioida.

​Arviointimenetelmä soveltuu luvanvaraisiin korjaus- ja uudishankkeisiin. Suunnitelmissa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tuoda korjausrakentamiseen omaa säädösohjausta, vaan ohjaus kohdistuu ensi vaiheessa uudisrakennuskantaan. Korjaamisen säädösohjausta tullaan tarkastelemaan lähivuosina tarkemmin.​

Rakennukselle ei lasketa päästöjä takautuvasti. Nykyisestä toimenpiteestä eteenpäin aiheutuvia päästöjä lasketaan. Korjaushankkeissa lasketaan materiaalit ja niiden vaikutus energiatehokkuuteen korjaustoimenpiteestä eteenpäin.

Kestävästi hoidetusta metsästä otetusta puumateriaalista tehdylle tuotteelle voidaan laskea hiilivarasto valmistusvaiheessa. Hiilivarasto voidaan esittää teknisenä lisätietona hiilikädenjälkenä. Tämä pätee vain silloin, kun puutuote on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä, kuten suomalainen puu yleensä on.

Rakennusta palvelevat tilat, vaikka ne eivät sijaitsisi rakennuksen tontilla, kuuluvat mukaan laskentaan siltä osin, kun ne palvelevat arvioitavaa rakennusta.

Ekosysteemipalvelun hiilinielupotentiaali vaikuttaa päästöihin. Laskennan metodiikkaa ei kuitenkaan ole vielä standardisoitu ja itse laskenta on hyvin työlästä. Se soveltuu paremmin tutkimushankkeisiin kuin virtaviivaistettuihin rakennushankkeisiin. Tulevaisuudessa ekosysteemi voidaan toivottavasti sisällyttää arviointiin.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälkeä voi käyttää mm. ohjaamaan suunnittelua tai vihreän rahoituksen ja julkisten hankintojen kriteerinä. Hiilikädenjälki ei keskity rakennuksen aiheuttamiin ongelmiin vaan tarkastelee, voisiko hankkeissa tehdä jotain hyvää. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on tärkeää, ettei rajoiteta mielikuvia siihen, miten olla vähemmän pahoja, vaan mietittäisiin myös, miten olla enemmän hyviä.

Ministeriöstä ei ole suunnitteilla säädösohjausta tai raja-arvoja hiilikädenjäljelle.

Hiilikädenjäljessä oleva varasto on tekninen lisätieto, joka voidaan ilmoittaa (pitkäjalkainen hiilivarasto). Systeemitasolla ajatellen, kestävästi kasvatettu metsä on elinkaaren aikana kasvanut mahdollisesti seuraavaan korjuukypsyyteen eli ilmakehästä on otettu lisää hiiltä. Hiilikädenjälkeä ei koskaan vähennetä hiilijalanjäljestä vaikka hiilivarasto olisi kuinka suuri, vaan asiat pidetään erillään.

Laskentatyökalu

Laskentatyökalu on ilmainen tapa testata laskentamenetelmää ilman kaupallisten laskentaohjelmien lisenssiä. Pilotoinnissa ei ole tarkoitus testata Excel-työkalua vaan laskentamenetelmää, ja se on mahdollista tehdä millä tahansa soveltuvalla laskurilla tai työkalulla. Työkalu ei ole pakollinen vaatimus päästöohjaukseen tai piloitointiin.

Laskentatyökalussa (Excel) olevaa tietokantaa ei enää kehitetä, vaan nykyistä versiota voi käyttää laskentamenetelmän testaukseen. Kansallisen päästötietokannan kehitystyö alkaa syksyllä 2019 ja testiversio on tarkoitus julkistaa vuoden 2020 aikana.

Yleistä vähähiilisestä rakentamisesta

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kiireellisiä päästövähennystoimia. Tähän velvoittavat myös Parisiin ilmastosopimus ja EU:n päästövähennystavoitteet. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten päästöjen vähentämisessä tulee tarkastella rakennusten energiankäytön ohella rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä, eli valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purkamisen muodostamaa kokonaisuutta.

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

Ei suosita. Rakennusmateriaalien valmistus, kuljetus ja kierrätys muodostavat osan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Vähähiilisyyteen voidaan päästä monta eri reittiä pitkin. Joissain kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan luotettavuuden varmistamiseksi laskennan tulee pohjautua yleisesti hyväksyttyyn eurooppalaiseen standardisointiin.

Vähähiilisyys koskee kaikkia rakennuksia, mutta säädösohjausta on kaavailtu ensi vaiheessa uudisrakentamiseen, koska rakennuksen elinkaaren alussa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennustyön synnyttämä ”hiilipiikki”. Tämän vuoksi olemassa olevan rakennuksen tai rakennusosan turhaa purkamista ja korvaamista uudella tulisi vähähiilisyydenkin näkökulmasta välttää. Historiallisissa rakennuksissa tulisi siis ennen kaikkea pyrkiä käytön aikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä.

Kriteerit on asetettu tiukemmiksi kuin mihin EU-lainsäädäntö tällä hetkellä velvoittaa, joten sijoitumme kunnianhimoisten maiden joukkoon. Suomi ei ole kuitenkaan tällä tiellä yksin. Euroopan maista muun muassa Ranska, Hollanti ja Belgia ovat jo laajentaneet omaa rakentamisen ohjausjärjestelmäänsä huomioimaan myös rakennusmateriaalien päästöt. Esimerkiksi Ranskassa on käynnistynyt keväällä 2017 velvoittavan lainsäädännön voimaantuloa edeltävä pilotointivaihe, jossa uudishankkeiden on huomioitava energiatehokkuuden lisäksi muutkin elinkaaren ympäristövaikutukset. Ranskassa tavoitteena on siirtyä velvoittavaan, raja-arvoihin perustuvaan sääntelyyn vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa selvitetään parhaillaan ohjauskeinoja vähähiiliseen rakentamiseen liittyen.

Päästövähennyksistä on käyty keskustelua Väylän ja Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Toiveena on, että myös infrarakentamisen päästöjen arvioimiseen olisi kansallinen menetelmä, joka olisi yhteneväinen Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän kanssa. Vaikutusarvioinneissa ei ole otettu huomioon mahdollisia infrarakentamisen päästövähennyksiä. Rakentamista ohjataan kokonaisuudessaan vähähiiliseen suuntaan, mukana on uudis- , korjaus- ja infrarakentaminen. Tarkempi aikataulu kullekin toimenpiteelle ei ole vielä selvillä.

Suunnittelu- ja konsulttialan tietämys- ja osaamistasosta sekä oppimistarpeista on teetetty selvitys. Selvityksen mukaan kiinnostusta aiheeseen on, mutta oppimistarve on myös todella suuri. Parhaillaan selvitetään toimia, joita ympäristöministeriö voi tehdä ja mukaan haastetaan myös koulutusta tarjoavat tahot (amk ja yliopistotaso). Keskstelu on avattu opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa talvella 2018. Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu on ensimmäinen askel tällä tiellä.

Ei kytkeydy, kyse kahdesta eri asiasta. Vapaaehtoiset, markkinoilla olevat ympäristösertifioinnit ovat markkinalähtöisiä, ja eikä ympäristöministeriöllä ole roolia niiden kehityksessä. Toivottavasti kaupalliset sertifikaatit kuitenkin tunnustavat laskentamenetelmän tulevaisuudessa.

Bitnami