Koekäyttö           Neuvontapalvelu            Lisätietoja            UKK

Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu

Arviointimenetelmän jatkokehityksen aikataulu

Neuvontapalvelu vastaa vähähiilisen rakentamisen kysymyksiin

Vähähiilistä rakentamista tukee neuvontapalvelu, joka auttaa rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään liittyvissä kysymyksissä. Neuvontapalvelu on sekä julkisten että yksityisten rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden käytettävissä.

Neuvontapalvelun toteutuksesta vastaa Green Building Council Finland ja siihen liittyvää tietoa ja ohjeita tullaan julkaisemaan tällä sivustolla syksyn 2019 aikana.

Neuvontakanavat

Sähköposti

Vastaamme sähköpostilla lähetettyihin kysymyksiin

elinkaarilaskenta@figbc.fi

Webinaarit

Esittely- ja neuvontatilaisuus, jossa käydään läpi vastauksia ’tuoreisiin’ kysymyksiin, annetaan tietoiskuja ja tarjotaan mahdollisuus keskusteluun

Seuraavasta webinaarista tiedotetaan erikseen

Usein kysytyt kysymykset

Neuvonnassa annettu vastaukset kootaan aihepiireittäin tälle verkkosivulle

 

Lisää aiheesta

Ympäristöministeriön tiedotteita

Vähähiilisen rakentamisen vuosiwebinaari 20.4.2021

Seminaarin esitysmateriaalit löydät täältä

  • Ministeri Krista Mikkosen tervehdys
  • Life cycle assessment and building information models
    Professor Alexander Hollberg, University of Chalmers 
  • Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kokonaiskuvaus – Tuija Pakkanen (YM)
  • Tietomallintaminen ja talotekniikan vähähiilisyys – Niina Laasonen (Sweco)
  • Vähähiilisyyden säädöskokonaisuus – Matti Kuittinen ja Mikko Koskela (YM)
  • Päästötietokanta CO2data.fi ja sen tuleva kehitys – Janne Pesu (SYKE)
  • Selvitys rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvosta – Panu Pasanen (Bionova) 
  • #BuildingLife – Miisa Tähkänen (FIGBC)
  • Purkuko -hankkeen tulokset – Satu Huuhka (TUNI)
  • Mikä on rakennuksen hiilikädenjälki? – Tarja Häkkinen (SYKE)
  • Eurooppalainen ja Pohjoismainen kehitys – Matti Kuittinen (YM)
  • EU:n rakennustuoteasetuksen päivitys – Ari Ilomäki (YM
  • Paneelikeskustelu (Mikko Nousiainen) Miltä näyttää vähähiilisen rakentamisen tulevaisuus? 
  • Miten rakennamme 2030-luvulla? Charlotte Nyholm (VAPAA-kollektiivi)

Vähähiilisyyden arviointimenetelmän pilotoinnin tulosseminaari 8.6.2020

Pilotoinnin raportointi ja tulokset webinaari 16.4.2020

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 9.3.2020

Pilotoinnin työpaja 6.2.2020 - esitysmateriaalit

Vähähiilisen rakentamisen seminaari 30.8.2019

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö käynnistyi perjantaina 30.8.2019 ympäristöministeriössä järjestetyllä seminaarilla.

Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmä pilotointia varten

Vähähiilisen rakentamisen oppaat

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testaus (päättynyt 2020)

Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiili-jalanjäljen arviointimenetelmän testaus alkoi syksyllä 2019 ja kesti kesään 2020 asti.

Laskentamenetelmän testaukseen oli ilmoittautunut yli 40 eri tyyppistä hanketta.

Asuntomessut Tuusulassa 2020 / Messukohteiden CO2 , elinkaarilaskentaOsuuskunta Suomen AsuntomessutTuusulaUudisrakentaminenasuinrakennus
Lappeenrannan oikeustaloSenaatti-kiinteistötLappeenrantaUudisrakentaminenasuinrakennus
Porvoon virastotalo, yhteistilahankeSenaatti-kiinteistötPorvooKorjausrakentaminenasuinrakennus
Heka Kalasatama Kaljaasi FortunankatuHelsingin kaupungin asuntotuotantoHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
Heka Maunula Koivikkotie 5Helsingin kaupungin asuntotuotanto Korjausrakentaminenasuinrakennus
Kaupin KotipesäInsinööritoimisto Vesitaito OyTampereuudisrakentaminenasuinrakennus
Asunto-osakeyhtiö Helsingin FrakkiInsinööritoimisto Vesitaito OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
Talo IllyriaSaint-Gobain Finland OyTuusulaUudisrakentaminenasuinrakennus
Lauttasaarenmäki kortteliYIT Suomi OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
Asunto Oy Oulun KaukonraittiYIT Suomi OyOuluUudisrakentaminenasuinrakennus
Asunto Oy Helsingin MastoYIT Suomi OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
TA-Asumisoikeus Oy / Supernovankatu 7Insinööritoimisto Vesitaito OyNokiaUudisrakentaminenasuinrakennus
As Oy Turun LöytöretkeilijäInsinööritoimisto Vesitaito OyTurkuUudisrakentaminenasuinrakennus
As Oy Järvenpään VälskärinhoviInsinööritoimisto Vesitaito OyJärvenpääUudisrakentaminenasuinrakennus
As Oy Espoon RaideInsinööritoimisto Vesitaito OyEspooUudisrakentaminenasuinrakennus
Ecohelmi ja TunturikoivuInsinööritoimisto Vesitaito Oy Uudisrakentaminenasuinrakennus
SiilitieInsinööritoimisto Vesitaito OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
Puumanni A ja BInsinööritoimisto Vesitaito OyJyväskyläUudisrakentaminenasuinrakennus
PirttivuorenkujaInsinööritoimisto Vesitaito OyTurkuUudisrakentaminenasuinrakennus
Kerrostalo MyllypuroInsinööritoimisto Vesitaito OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
Vuoreksen nollaenergiakortteliInsinööritoimisto Vesitaito OyTampereUudisrakentaminenasuinrakennus
WHEMBY (wood housing energizing my backyard) konseptin pilotointiFCG Suunnittelu ja Tekniikka OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
HOAS TuuliniittyA-Insinöörit  Suunnittelu OyEspooUudisrakentaminenasuinrakennus
Masalan TinanpuistoArkkitehdit a-liveKirkkonummiUudisrakentaminenasuinrakennus
As Oy FirmusArkkitehtitoimisto k2s OyJoensuuUudisrakentaminenasuinrakennus
Haapaperhosentie 8Auoa OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
As Oy Helsingin AidaBonava Suomi OyHelsinkiUudisrakentaminenasuinrakennus
Kastelli kuori 95Rakennustuoteteollisuus RTT ryEspooUudisrakentaminenasuinrakennus
As Oy Porin KarhunpesäSatakunnan ammattikorkeakouluPoriUudisrakentaminenasuinrakennus
Asuntomessut Lohjalla 2021 / Talo PyörreYksityinenLohjaUudisrakentaminenasuinrakennus
Raja-Joosepin tulli- ja raja-asemaSenaatti-kiinteistötInariUudisrakentaminen
Sofiankadun päiväkotiTurun kaupunki/Tilapalvelukeskus/6Aika Energiaviisaat kaupungit (EKAT) –hankkeenTurkuUudisrakentaminen
Päiväkoti AilakinkatuInsinööritoimisto Vesitaito OyJyväskyläUudisrakentaminen
Gymnasiet i PetalaxAB Yrkeshögskolan NoviaPetolahtiUudisrakentaminen
Muhos, kirkonkylän moduulikouluElementit-E OYMuhosUudisrakentaminen
Varkaus Osmajoentie 75, A-rakennusSavon koulutuskuntayhtymäKuopioUudisrakentaminen
Siuntion sivistys- ja hyvinvointikampusSiuntioSiuntioUudisrakentaminen
Ollikkalan päiväkotiTeijo-Talot OySaloUudisrakentaminen
Pudasjärven Hyvän Olon KeskusYIT Suomi OyjPudasjärviUudisrakentaminen
Tirro 2.0 – Hiilineutraali luontomatkailumalliPasmajärven YhteismetsäKolariUudisrakentaminenMajoitusrakennus
Puuilo SeinäjokiInsinööritoimisto Vesitaito OySeinäjokiUudisrakentaminenMyymälä
K3 WestYIT Suomi OyVantaaUudisrakentaminenToimisto
Jäähallin peruskorjausRajupusu Monitoimihalli Oy RantasalmiKorjausrakentaminenUrheiluhalli
Paavolan kampus: Kirkkokatu 16 uudisrakennus Lahden tilakeskusLahtiUudisrakentaminenJulkinen palvelurakennus 
Hotel Grand HansaHelsingin yliopiston ylioppilaskuntaHelsinkiKorjausrakentaminenHotelli

Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivustolle tullaan keräämään vähähiiliseen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Jos etsimääsi kysymykseen ei löydy alta vastausta niin lähetä se sähköpostilla osoitteeseen: elinkaarilaskenta@figbc.fi

Arviontimenetelmän käyttö

Viimeisimmät työkalut ja laskentaohjeet löytyvät aina tältä sivustolta. Testaukseen tarkoitetut versiot julkaistaan 30.8.2019.

Arviointimenetelmää on lausuntokierroksen jälkeen muutettu niin, että siinä ei enää tarkastella päästöjen määrää per neliömetri, vaan ne jaetaan myös käyttöikävuosilla. Mitä pidempikestoinen rakennus toteutetaan, sitä pidemmälle ajanjaksolle päästöt jyvitetään. Kun suunniteltu käyttöikä ohjaa suunnittelua hankkeen alusta asti, voidaan se huomioida myös vähähiilisyyden arvioinnissa. Rakennusten käyttäjien määrän vaikutusta elinkaaren hiilijalanjälkeen ei suunnitteluvaiheessa voida huomioida.

​Arviointimenetelmä soveltuu luvanvaraisiin korjaus- ja uudishankkeisiin. Suunnitelmissa ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tuoda korjausrakentamiseen omaa säädösohjausta, vaan ohjaus kohdistuu ensi vaiheessa uudisrakennuskantaan. Korjaamisen säädösohjausta tullaan tarkastelemaan lähivuosina tarkemmin.​

Rakennukselle ei lasketa päästöjä takautuvasti. Nykyisestä toimenpiteestä eteenpäin aiheutuvia päästöjä lasketaan. Korjaushankkeissa lasketaan materiaalit ja niiden vaikutus energiatehokkuuteen korjaustoimenpiteestä eteenpäin.

Rakennusta palvelevat tilat, vaikka ne eivät sijaitsisi rakennuksen tontilla, kuuluvat mukaan laskentaan siltä osin, kun ne palvelevat arvioitavaa rakennusta.

Ekosysteemipalvelun hiilinielupotentiaali vaikuttaa päästöihin. Laskennan metodiikkaa ei kuitenkaan ole vielä standardisoitu ja itse laskenta on hyvin työlästä. Se soveltuu paremmin tutkimushankkeisiin kuin virtaviivaistettuihin rakennushankkeisiin. Tulevaisuudessa ekosysteemi voidaan toivottavasti sisällyttää arviointiin.

Vähähiilisyyden arvioinnissa lasketaan ostoenergiankulutus identtisesti energiatehokkuusasetuksen 1010/2017 mukaan. Eli kuluttajalaitteet kuuluvat mukaan, aivan kuten asetus sanoo. Aasetuksen 14 § mukaisia erittelemättömiä teknisiä järjestelmiä, joihin voi sisältyä erilaisia ei-kuluttajakäyttöön tarkoitettuja laitteita ei lasketa mukaan ostoenergiankulutusta arvioidessa.

Energian päästöt laskevat vuosikymmenittäin. Taulukossa esitettyjä päästökertoimia käytetään niin, että esim. 2030-luvulla käytetään kaikkina vuosina samaa päästökerrointa, 2040-luvulla kaikkina vuosina samaa kerrointa jne.

Hiilikädenjälki

Hiilikädenjälkeä voi käyttää mm. ohjaamaan suunnittelua tai vihreän rahoituksen ja julkisten hankintojen kriteerinä. Hiilikädenjälki ei keskity rakennuksen aiheuttamiin ongelmiin vaan tarkastelee, voisiko hankkeissa tehdä jotain hyvää. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on tärkeää, ettei rajoiteta mielikuvia siihen, miten olla vähemmän pahoja, vaan mietittäisiin myös, miten olla enemmän hyviä.

Ministeriöstä ei ole suunnitteilla säädösohjausta tai raja-arvoja hiilikädenjäljelle.

Hiilikädenjäljessä oleva varasto on tekninen lisätieto, joka voidaan ilmoittaa (pitkäjalkainen hiilivarasto). Systeemitasolla ajatellen, kestävästi kasvatettu metsä on elinkaaren aikana kasvanut mahdollisesti seuraavaan korjuukypsyyteen eli ilmakehästä on otettu lisää hiiltä. Hiilikädenjälkeä ei koskaan vähennetä hiilijalanjäljestä vaikka hiilivarasto olisi kuinka suuri, vaan asiat pidetään erillään.

Kestävästi hoidetusta metsästä otetusta puumateriaalista tehdylle tuotteelle voidaan laskea hiilivarasto valmistusvaiheessa. Hiilivarasto voidaan esittää teknisenä lisätietona hiilikädenjälkenä. Tämä pätee vain silloin, kun puutuote on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä, kuten suomalainen puu yleensä on.

Laskentatyökalu

Laskentatyökalu on ilmainen tapa testata laskentamenetelmää ilman kaupallisten laskentaohjelmien lisenssiä. Pilotoinnissa ei ole tarkoitus testata Excel-työkalua vaan laskentamenetelmää, ja se on mahdollista tehdä millä tahansa soveltuvalla laskurilla tai työkalulla. Työkalu ei ole pakollinen vaatimus päästöohjaukseen tai piloitointiin.

Laskentatyökalussa (Excel) olevaa tietokantaa ei enää kehitetä, vaan nykyistä versiota voi käyttää laskentamenetelmän testaukseen. Kansallisen päästötietokannan kehitystyö alkaa syksyllä 2019 ja testiversio on tarkoitus julkistaa vuoden 2020 aikana.

Yleistä vähähiilisestä rakentamisesta

Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kiireellisiä päästövähennystoimia. Tähän velvoittavat myös Parisiin ilmastosopimus ja EU:n päästövähennystavoitteet. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten päästöjen vähentämisessä tulee tarkastella rakennusten energiankäytön ohella rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä, eli valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purkamisen muodostamaa kokonaisuutta.

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

Ei suosita. Rakennusmateriaalien valmistus, kuljetus ja kierrätys muodostavat osan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Vähähiilisyyteen voidaan päästä monta eri reittiä pitkin. Joissain kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan luotettavuuden varmistamiseksi laskennan tulee pohjautua yleisesti hyväksyttyyn eurooppalaiseen standardisointiin.

Vähähiilisyys koskee kaikkia rakennuksia, mutta säädösohjausta on kaavailtu ensi vaiheessa uudisrakentamiseen, koska rakennuksen elinkaaren alussa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennustyön synnyttämä ”hiilipiikki”. Tämän vuoksi olemassa olevan rakennuksen tai rakennusosan turhaa purkamista ja korvaamista uudella tulisi vähähiilisyydenkin näkökulmasta välttää. Historiallisissa rakennuksissa tulisi siis ennen kaikkea pyrkiä käytön aikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä.

Kriteerit on asetettu tiukemmiksi kuin mihin EU-lainsäädäntö tällä hetkellä velvoittaa, joten sijoitumme kunnianhimoisten maiden joukkoon. Suomi ei ole kuitenkaan tällä tiellä yksin. Euroopan maista muun muassa Ranska, Hollanti ja Belgia ovat jo laajentaneet omaa rakentamisen ohjausjärjestelmäänsä huomioimaan myös rakennusmateriaalien päästöt. Esimerkiksi Ranskassa on käynnistynyt keväällä 2017 velvoittavan lainsäädännön voimaantuloa edeltävä pilotointivaihe, jossa uudishankkeiden on huomioitava energiatehokkuuden lisäksi muutkin elinkaaren ympäristövaikutukset. Ranskassa tavoitteena on siirtyä velvoittavaan, raja-arvoihin perustuvaan sääntelyyn vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa selvitetään parhaillaan ohjauskeinoja vähähiiliseen rakentamiseen liittyen.

Päästövähennyksistä on käyty keskustelua Väylän ja Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Toiveena on, että myös infrarakentamisen päästöjen arvioimiseen olisi kansallinen menetelmä, joka olisi yhteneväinen Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän kanssa. Vaikutusarvioinneissa ei ole otettu huomioon mahdollisia infrarakentamisen päästövähennyksiä. Rakentamista ohjataan kokonaisuudessaan vähähiiliseen suuntaan, mukana on uudis- , korjaus- ja infrarakentaminen. Tarkempi aikataulu kullekin toimenpiteelle ei ole vielä selvillä.

Suunnittelu- ja konsulttialan tietämys- ja osaamistasosta sekä oppimistarpeista on teetetty selvitys. Selvityksen mukaan kiinnostusta aiheeseen on, mutta oppimistarve on myös todella suuri. Parhaillaan selvitetään toimia, joita ympäristöministeriö voi tehdä ja mukaan haastetaan myös koulutusta tarjoavat tahot (amk ja yliopistotaso). Keskstelu on avattu opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa talvella 2018. Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu on ensimmäinen askel tällä tiellä.

Ei kytkeydy, kyse kahdesta eri asiasta. Vapaaehtoiset, markkinoilla olevat ympäristösertifioinnit ovat markkinalähtöisiä, ja eikä ympäristöministeriöllä ole roolia niiden kehityksessä. Toivottavasti kaupalliset sertifikaatit kuitenkin tunnustavat laskentamenetelmän tulevaisuudessa.

Bitnami