Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kiireellisiä päästövähennystoimia. Tähän velvoittavat myös Parisiin ilmastosopimus ja EU:n päästövähennystavoitteet. Rakennettu ympäristö aiheuttaa kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakennusten päästöjen vähentämisessä tulee tarkastella rakennusten energiankäytön ohella rakennuksen koko elinkaaren aikaisia päästöjä, eli valmistuksen, rakentamisen, käytön ja purkamisen muodostamaa kokonaisuutta.

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

Vähähiilisen rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki (eli CO2e-päästöt) on mahdollisimman pieni. Vähähiilisyys voidaan saavuttaa monta eri reittiä pitkin. Tähän voidaan päästä esimerkiksi suunnittelemalla rakennus energiatehokkaaksi ja muuntojoustavaksi, käyttämällä hiilijalanjäljeltään pieniä ja pitkäikäisiä rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja tai huomioimalla materiaalien ja rakennusosien kierrätettävyys tai uudelleenkäytettävyys.

Ei suosita. Rakennusmateriaalien valmistus, kuljetus ja kierrätys muodostavat osan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä. Vähähiilisyyteen voidaan päästä monta eri reittiä pitkin. Joissain kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa voidaan vähentää päästöjä käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja. Rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan luotettavuuden varmistamiseksi laskennan tulee pohjautua yleisesti hyväksyttyyn eurooppalaiseen standardisointiin.

Vähähiilisyys koskee kaikkia rakennuksia, mutta säädösohjausta on kaavailtu ensi vaiheessa uudisrakentamiseen, koska rakennuksen elinkaaren alussa syntyy rakennusmateriaalien valmistuksen ja rakennustyön synnyttämä ”hiilipiikki”. Tämän vuoksi olemassa olevan rakennuksen tai rakennusosan turhaa purkamista ja korvaamista uudella tulisi vähähiilisyydenkin näkökulmasta välttää. Historiallisissa rakennuksissa tulisi siis ennen kaikkea pyrkiä käytön aikaisen hiilijalanjäljen pienentämiseen energiatehokkuutta parantavilla toimenpiteillä.

Kriteerit on asetettu tiukemmiksi kuin mihin EU-lainsäädäntö tällä hetkellä velvoittaa, joten sijoitumme kunnianhimoisten maiden joukkoon. Suomi ei ole kuitenkaan tällä tiellä yksin. Euroopan maista muun muassa Ranska, Hollanti ja Belgia ovat jo laajentaneet omaa rakentamisen ohjausjärjestelmäänsä huomioimaan myös rakennusmateriaalien päästöt. Esimerkiksi Ranskassa on käynnistynyt keväällä 2017 velvoittavan lainsäädännön voimaantuloa edeltävä pilotointivaihe, jossa uudishankkeiden on huomioitava energiatehokkuuden lisäksi muutkin elinkaaren ympäristövaikutukset. Ranskassa tavoitteena on siirtyä velvoittavaan, raja-arvoihin perustuvaan sääntelyyn vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa selvitetään parhaillaan ohjauskeinoja vähähiiliseen rakentamiseen liittyen.

Päästövähennyksistä on käyty keskustelua Väylän ja Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Toiveena on, että myös infrarakentamisen päästöjen arvioimiseen olisi kansallinen menetelmä, joka olisi yhteneväinen Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän kanssa. Vaikutusarvioinneissa ei ole otettu huomioon mahdollisia infrarakentamisen päästövähennyksiä. Rakentamista ohjataan kokonaisuudessaan vähähiiliseen suuntaan, mukana on uudis- , korjaus- ja infrarakentaminen. Tarkempi aikataulu kullekin toimenpiteelle ei ole vielä selvillä.

Suunnittelu- ja konsulttialan tietämys- ja osaamistasosta sekä oppimistarpeista on teetetty selvitys. Selvityksen mukaan kiinnostusta aiheeseen on, mutta oppimistarve on myös todella suuri. Parhaillaan selvitetään toimia, joita ympäristöministeriö voi tehdä ja mukaan haastetaan myös koulutusta tarjoavat tahot (amk ja yliopistotaso). Keskstelu on avattu opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa talvella 2018. Vähähiilisen rakentamisen neuvontapalvelu on ensimmäinen askel tällä tiellä.

Ei kytkeydy, kyse kahdesta eri asiasta. Vapaaehtoiset, markkinoilla olevat ympäristösertifioinnit ovat markkinalähtöisiä, ja eikä ympäristöministeriöllä ole roolia niiden kehityksessä. Toivottavasti kaupalliset sertifikaatit kuitenkin tunnustavat laskentamenetelmän tulevaisuudessa.